Arvoisat juhlavieraat, hyvät ystävät
Lämpimästi tervetuloa Raision kaupungin itsenäisyysjuhlaan. Kun Marika Järven johtaman Raision kaupungin nuorisosoittokunnan sävelet kuuluvat tuolta yläparvelta, niin tulee aina kotoisa ja rauhallinen tunnelma – tänään on itsenäisyyspäivä.
Meille monille tämä kaupungin itsenäisyyspäivän juhla on arvokas perinne ja tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Kiitos siitä, että saamme juhlia yhdessä – ja kiitos siitä, että meillä on itsenäinen Suomi. Kiitos jälleen hienoista järjestelyistä kirjastotoimen johtaja Aino Mykrä ja muu kaupungin väki.
Yli kahdeksankymmentä vuotta sitten koko kansakunta joutui maksamaan kalliisti itsenäisyydestämme. Osa antoi henkensä, osa antoi terveytensä, osa antoi tulevaisuutensa menetettyään läheisimpänsä ja omaisuutensa, kaikki joutuivat taisteluun itsenäisyydestä – riippumatta siitä, oliko ollut rintamalla vai ei.
Nämä uhraukset ovat taanneet meille vapauden. Vapauden elää yhteiskunnassa, jossa vallitsevat demokratia ja yhdenvertaisuus. Nämä uhraukset mahdollistavat meille elämän, jossa voimme rakentaa omaa tulevaisuuttamme tahtomallamme tavalla ilman pelkoa vainosta, tai mielipiteiden tukahduttamisesta. Meillä on myös vapaus rakentaa rauhan maailmaa jälkipolville, omille lapsillemme.
Tämän päivän maailmassa vastakkainasettelu on kiristynyt. Meidän tapaamme elää uhkaa elämäntapa, jossa kansaa hallitaan diktaattorien voimin, jossa kaikilla ei ole yhdenvertaisuutta tai vapautta oman elämänsä valintoihin. Konkreettisimmin tämä taistelu elämänmuotojen erilaisuudesta näkyy Ukrainassa käytävässä sodassa, jossa Venäjä haluaa alistaa valtaansa Ukrainan vapaan kansan.
Mutta tätä samaa taistelua käydään muuallakin. Sitä käydään maailmanpolitiikassa, taloudessa, teknologiassa ja huomisen innovaatioissa, se näkyy hybridivaikuttamisena, kansojen hyväksikäyttämisenä, disinformaationa – se näkyy vaarana, jota emme oikein tunnista, mutta jonka läsnäolo on aistittavissa.
Joskus rakentaakseen rauhaa ja vapautta kaikille ihmisille, on valmistauduttava myös puolustamaan itseään. Sanoin tuossa puheen alkuosassa, että Suomea puolustivat kahdeksankymmentä vuotta sitten koko kansa. Niin se on tänäkin päivänä. Puolustusvoimat rakentaa maan puolustusta sotilaallisin keinoin. Muu yhteiskunta rakentaa sitä siviiliyhteiskunnan keinoin. Siinä työssä myös kotikaupunkimme Raisio on tärkeässä roolissa. Siviiliyhteiskunnan resilienssi, kyky kohdata kriisejä ja kestää niitä, on yhtä tärkeässä roolissa kuin sotilaallinen maanpuolustus. Maamme ja maailmarauhan puolustaminen lähtee paikallistasolta, se lähtee järjestötoimijoista, kaupungeista, hyvinvointialueista ja viranomaisista. Viime kädessä se lähtee meistä itsestämme, meistä jokaisesta. Siksi on tärkeä pitää huolta toisistamme – kun minä autan sinua tänään, voit sinä auttaa minua huomenna.
Kun meillä on vapaa Suomi, niin myös lapsemme voivat eräänä päivänä kokoontua tänne Raisioon itsenäisyyspäivän juhlan viettoon ja muistella kuinka jo isoisä ja isoäiti kävivät tässä juhlassa, tai muistella, kuinka soitin tuolla parvella pasuunaa 20-luvulla.
Näillä sanoin, hyvät ystävät, toivotan teille tunteikasta ja rauhallista itsenäisyyspäivää, tervetuloa juhlaan!
