Kohtaan: Vuoden 2020 talousarvio ja taloussuunnitelma 2021-2022.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat.
Sivistyslautakunnan säästöihin on esitetty 200 000€ säästöjä ja koska paljon on jo napsittu viimeisimpien vuosien varrella pois ei koulu- ja varhaiskasvatuskentällä ole enää paljoa mistä enää säästää. Esityksenä on luokkakokojen suurentaminen. Nykyisellään Raision laskennallinen luokkakoko noin 19,5/oppilasta/opetusryhmä ei ole vielä valtakunnallisesti kovin suuri ja naapurikunnista löytyy varmasti aivan samoja lukuja. Luvut eivät kuitenkaan ole mielestäni aivan yksi yhteen vertailukelpoisia sillä siihen vaikuttaa kovin moni asia mm. väestöpohja, tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret ja erilaiset oppijat, äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea puhuvat.
Osa muistelee omilta kouluajoilta, että koulua käytiin paljon isommissakin luokissa. Opetus on kuitenkin tänä päivänä erilaista kuin ennen. Uuden opetussuunnitelman mukaan on mm. tärkeää osallistaa oppilaita enemmän ja lisätä heidän aktiivisuuttaan oppimisessa ja näin uskotaan motivaation ja innostuksen kasvavan. Uudessa opsissa myös painotetaan jokaisen oppilaan yksilöllisiä tarpeita ja lähtökohtia ja että oppilas saa tarvittavan tuen opiskelussa. Kouluterveyskyselyissä on luettavissa se tosiasia, että lapset ja nuoret kokevat, etteivät saa riittävää huomiota ja aikaa opettajalta.
Raisiossa 3. ja 4.-luokkalaisista 64 % kokee, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa ja 8.ja 9.-luokkalaisista näin kokee 48%. Luvut kertovat sen, että aika iso osa kokee, ettei keskusteluun mieltä painavista asioista ole mahdollisuutta. Kouluterveyskyselyt tehdään parin vuoden välein ja valitettavasti oppilaiden vaikeudet oppimisessa ovat lisääntyneet Raisiossa verrattuna parin vuoden takaiseen. Luokkakoon suurenemisella on suoraan yhteys siihen miten paljon aikaa opettajalla on yhtä oppilasta kohden ja näin kohdatut minuutit jakautuvat oppilaiden kesken.
On myös huomioitava, että luokkakoon esityksen mukainen suurentaminen 20,9 eli noin 21:een on laskennallinen keskiarvo. Joissakin luokissa on ja tulee olemaan tätä enemmän oppilaita, jolloin luokan monimuotoisuus ja oppilaiden oppimisvaikeudet ja siellä olevat vilkkaat, ehkä aggressiiviset, hiljaiset joita ”ei huomaa” jakautuu entisestään ikään kuin pienempään minuuttimäärään ja huonontaa laadukasta kohtaamista ja oppilaan kuulluksi tulemista sekä haastavoittaa vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteisiin, joista aiemmin kerroin.
On hurjaa ajatella, että kaupungissa jossa lastensuojeluilmoitukset nousevat vuosittain puheeksi ja jossa on iso toive ja tavoite huostaanottojen vähenemiseen niin olisi valmis riskeeraamaan enää yhtään enempää mahdollisuutta varhaisen puuttumisen. Sillä sellaisena minä sen näen, jos luokkakokoja suurennetaan. Oppilaan ja opettajan sekä ohjaajan aika kohtaamiseen vähenee. Luokkakokojen nostattaminen voi euroissa mitattuna vaikuttaa nyt oivalliselta säästökohteelta, mutta pelkään että päätös olisi kovin lyhytnäköinen ja sillä voisi olla pitkäkantoisia vaikutuksia.
Olemmeko siis valmiit siihen, että maksamme tuota velkaa myöhemmin? Minä en ole ja toiminnan laadun varmistamiseksi ehdotan, että tuo sivistyslautakunnalle ehdotettu euromäärä palautetaan. Satsaus lapsiin on suora satsaus tulevaisuuteen.
Valtuuston kokous 11.11.2019 Annika Ollilan (ent. Aaltonen) puheenvuoro kohtaan § 122 Sivistyskeskuksen palveluverkkoselvitys
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Aivan huippua olla tänään tässä. Tietyllä tapaa hyvin historiallinen hetki, kun palveluverkkoselvitys on niin sekä vapaa-aikalautakunnasta että sivistyslautakunnasta edennyt kaupunginhallituksen kautta tänne meille kaupunginvaltuustoon.
Palveluverkkoselvitystä on rakennettu niin kuntalaisten, työntekijöiden, vaikuttajaryhmien ja sivistyskeskuksen alaisten lautakuntien kuin eritoten koko sivistyskeskuksen alaisten viranhaltijoiden kanssa nyt reilun vuoden verran. Olemme saaneet sivistyslautakunnassa ajantasaista tietoa selvityksen etenemisestä ja olemme saaneet vierailijoita kokouksiin, käyneet vierailuilla, pitäneet iltakoulua, kuulleet kaupunkilaisille suunnattujen yleisötilaisuuksien ja ideaseinän tuotoksia sekä tutustuneet nykyisiin varhaiskasvatuksen tiloihin sekä koulurakennuksiin auditointien merkeissä. Lautakunnassamme on keskusteltu palveluverkkoselvityksen tiimoilta paljon ja haluankin kiittää koko porukkaa siitä keskustelevasta ilmapiiristä mikä meillä on kokouksissa vallinnut.
Yksimielisyydestä vielä erityismaininta. Esiin on noussut monen monta kysymystä ja ajatusta, joten iso kiitos sivistyslautakunnan esittelijä sivistysjohtaja Juha-Pekka
Lehmukselle, joka on työstänyt selvitystä eteenpäin ja pitänyt aikatauluista
kiinni. Samalla kiitos muillekin viranhaltijoille sillä tämä rohkeasti
tulevaisuuteen katsova 92 sivuinen opus on aivan mieletön. Kirjasto- ja
kulttuuri, liikunta, nuoriso, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio ja opisto
saavat tästä yhteisestä palveluverkkoselvityksestä hyvät eväät tulevaan ja samalla
selvitys antaa raamit konkreettiseen suunnitteluun. Uskon, että nyt tehty
palveluverkkoselvitys antaa suunnan tulevalle ja etapit seuraaviin lähivuosiin
2020 luvulle tultaessa.
On ollut mahtavaa olla saada mukana tässä hetkessä ja
viedä omalta osaltaan sivistyslautakunnan kanssa tätä selvitystä eteenpäin.
Kiitos.
