Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Minne menet Raisio? Sitä on tullut uuden valtuustokauden alettua pohdittua kerran, jos toisenkin.
Selkeä vastaus ainakin on, että vauhdilla eteenpäin. Kaupunki investoi hurjia summia, asukasluku on ylittänyt 26 000 rajapyykin ja uusia kouluja nousee katukuvaan. Samalla kuitenkin herää kysymys kuntatalouden kantokyvystä.
Merkillepantavaa on, että viime valtuustokauden aikana Raisiossa on eletty talouden osalta tämän vuosituhannen parhaita vuosia, eikä vuosi 2025 kovasti poikennut aiemmista, vaikka toisin luulimmekin.
Vuoden 2025 tilinpäätös nimittäin näyttää yli 4 miljoonaa euroa paremmalta, kuin talousarviota tehdessä vuoden 2024 syksyllä arvioimme. Tilikauden tulos on tosiasiallisesti lähes 2,3 miljoonaa euroa plussalla ja vuosikatteen kehitys on ollut suotuisaa. Verotulojen kehitys on ollut ennakoitua heikompaa, mutta sitä on kompensoitu käyttötalouden arvioitua paremmalla toteumalla. Myös TE-palveluiden tulo kuntiin muutti valtionosuusrahoitusta, vaikka perusrahoituksen tasapainoa se ei korjannutkaan.
Mistä tämä ero talousarvion ja tilinpäätöksen välillä sitten johtuu?
Ainakin voidaan todeta, että ennustaminen tässä turbulentissa maailmantilanteessa on perin vaikea laji. Voidaan myös sanoa, että valtio on sillä tapaa juonikas, että se pystyy sekä verotuksen että valtionosuuksien muodossa vaikuttamaan kuntien talouteen. Eikä sovi vähätellä sitäkään, että budjettia laadittaessa olemme hyviä olemaan välillä turhankin pessimistisiä arvioidessamme sitä, miltä tulevaisuus näyttää. Toki maamme hallituksen, EU:n heikoimman työllisyystilanteen ja surkeiden kasvulukujen keskellä, ei sovi tästäkään viranhaltijoita syyttää liikaa.
Raisiossa on suhtauduttu myös vastuullisesti kuntatalouden tilanteeseen suurten investointien keskellä ja keskuksissa on tehty hyvää työtä sen eteen, että käyttäisimme kuntalaisten veroeuroja vastuullisesti. Tätä työtä tulee tehdä jatkossakin painottuen etenkin investointeihin, sillä siellä puolella asioiden tekeminen toisin, fiksummalla tavalla tai järkevämmällä aikataululla, on vielä merkittävämpää kokonaisuuden kannalta kuin käyttötalouden puolella.
Sitäkin meille tarjotaan näet jatkuvasti hopeatarjottimella, että harjoittamalla liian kylmää leikkauspolitiikkaa käyttötaloudessa, onnistuisimme leikkaamaan siivet kaupungin kasvulta sekä veto- ja pitovoimalta. Tästä syystä tässä salissa onkin ymmärrettävä, ettei investointeja rahoiteta suurentamalla luokkakokoja, korottamalla harrastusmaksuja tai sammuttamalla katuvaloja. Sopeuttamisessa onkin keskityttävä aidosti merkittäviin kokonaisuuksiin jatkuvan juustohöyläämisen sijaan ja pidettävä kiinni peruspalveluista, jotka mahdollistavat kasvun, joka osaltaan taas tuo liikkumavaraa tulevaan. Vain järkevällä taloudenpidolla varmistamme sen, että käyttötalouden puolella pystymme investointien ohella huolehtimaan jokaisen kaupunkilaisen turvallisesta arjesta ja riittävistä peruspalveluista ikäryhmästä ja toimeentulosta riippumatta.
Viime syksynä pohdimme ja lopulta äänestimmekin veroprosentin nostamisesta valtuustossa. Keskustelussa esitettiin monella suulla, että vuoden 2025 tuloksen painuessa miinukselle, on viimeinen mahdollinen hetki korottaa veroja. Mutta toisin kävi.
Toivon, että voimmekin tänään tilinpäätöksen yhteydessä todeta, että viime syksynä teimme käyttötalouden valossa täysin oikean veroratkaisun. Näkymä taitekohdasta Raision taloudessa ei ollut vielä realisoitunut ja päätimme katsoa vuoden pidemmälle ollaksemme valmiita tekemään oikea-aikaisia ja tarpeellisia ratkaisuja, kun kaupungin talous sitä vaatii. Se oli viisas ratkaisu. Tulevalla hallituskaudella Suomea kohtaa myös mitä luultavimmin valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, johon kuntakentällä on varauduttava.
Kuten jo aiemmin todettu, Raisiota kohtaa niin suuret investoinnit, että veronkorotus on edessämme joka tapauksessa. Ehkä jo tänä syksynä, halusimme tai emme. Samaan aikaan on kuitenkin syytä haastaa itseämme pohtimaan, mitä voisimme tehdä järkevämmin. Tältä pohjalta myös kaupunginhallitus päätti vuoden 2027 talousarvion kehyksestä jo huhtikuun lopulla. Ei antaakseen avaimia käteen veronkorotusta varten, vaan haastaakseen lautakunnat ja viranhaltijat pohtimaan vaihtoehtoja korkean investointitason keskellä.
Varmaa on näet myös se, että pelkillä veronkorotuksilla emme selviä tulevista vuosista, ja siksi tarvitsemme kykyä ajatella asioita myös toisella tapaa. Miten tulopohjaa voitaisiin muutoin vahvistaa? Miten kaupungin menot voidaan pitää kohtuullisella tasolla? Miten työllisyys saadaan Raisiossa nousuun? Tarvitseeko eläköityvän työntekijän tilalle palkata uusi? Ja niin edelleen.
Olemme yhdessä jo aiemmin todenneet, että investointimme ovat perin tarpeellisia kaikki, mutta jo pienikin ajallinen hajautus parantaa talouden kantokykyä. Vaikka investointitaso on tavattoman korkea, me sosialidemokraatit emme näe oikeana ulospääsynä kuntalaisten tärkeimmistä peruspalveluista leikkaamista tai irtisanomisiin ryhtymistä. Myöskään monipuolisesta asuntotuotannosta ei tule tinkiä, vaan meidän tulee taata kilpailukykymme uusien asukkaiden silmissä suhteessa naapurikuntiimme. Ei siis leikata kasvusta.
Onkin syytä todeta, että liian usein keskustellessamme kuntataloudesta keskitymmekin liikaa vain ja ainoastaan menopuoleen, vaikka kaupungin tulopuoli on huomattavasti enemmän arvioita. Vaikka ennustaminen on vaikeaa, kaipaisimme päätöksentekijöinä silti näkymää siitä, miltä talousarvion toteuma kesken vuoden näyttää ja onko syytä ajatella, että ennakoitua parempaa tai heikompaa kehitystä on luvassa. Kaupungin talouteen liittyviä isoja päätöksiä tulee näet tehdä ennen kaikkea tiedolla johtaen, ja sen tiedon tulee talousarviokeskusteluihin tultaessa olla mahdollisimman ajankohtaista. Sopeuttamiseen tarvitsemme päättäjinä paitsi yhteistä näkemystä, myös laajaa keinovalikoimaa ja selkeitä vaihtoehtoja, joiden välillä punnita.
Näillä eväin voimme tehdä päätöksiä, jotka ovat raisiolaisten edun mukaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia. Ja vain tällä tavalla saamme tarpeelliset investointimme maaliin, turvattua peruspalvelut ja rakennettua vehreää ja vetovoimaista kasvukaupunkia, joka katsoo kestävästi tulevaisuuteen.
Hyvät valtuutetut,
Välillä kannattaa katsoa taakse, jotta voi nähdä paremmin eteen. Vuosi 2025 oli Raision parhaita, tällä uralla on hyvä jatkaa töitä yhdessä.
Kiitos
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Aleksi Suro