Jarmo Rosaman puhe valtuustossa 24.5.2021

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

KOULUVERKKOSELVITYKSESTÄ

Yhtenäiskoulu tarkoittaa Wikipedian mukaan koko perusopetuksen (1.-9.) ja mahdollisesti myös lukion kattavaa koko ikäluokalle yhteistä koulua. Meille ei ole kuitenkaan tulossa yhtenäiskoulua, vaan 5.-9. luokkalaisten koulu, joka ei ole sama asia. Emmehän siis sekoita sitä julkisuudessa esiin tuotuihin argumentteihin yhtenäiskoulujen positiivisista puolista? Kuinka monta näitä 5.-9. luokkien kouluja on Suomessa tällä hetkellä? Toivottavasti emme toimi kokeilukuntana tässä asiassa.

Itse en kannata tätä muutosta. Myös suuri joukko alakoulun opettajia eli alan ammattilaisia on myös vastaan tätä uudistusta.  Lisäksi ehdotukseen liittyy uusia kouluja, joiden rakentamiseen ei käsittääkseni ole kaupungilla varaa. Uudistuksessa hylättäisiin myös täysin terveitä kouluja. Sen sijaan niitä voitaisiin laajentaa ja täydentää vastaamaan nykyisiä tarpeita. Nykyiset koulut ovat lähellä tiheitä asuinalueita. Eikö koulujen sijainti lähellä asuinaluetta ole kunnallemme valtti eli saisimmeko niillä houkuteltua uusia asukkaita Raisioon? 

Miksi 10 vuotiaat eivät kuulu 15 vuotiaiden joukkoon? Mieleeni tulee useita asioita ulkonäköpaineista liikkumiseen. Muuttuuko 10 vuotiaista liian nopeasti teinejä? Uskalletaanko enää laittaa jalkaan ulkohousuja ja voiko kouluun kulkea pipo päässä, jos on kylmä? Tarttuvatko kirosanat? Jauhavatko kaikki purkkaa tunneilla? Mieleeni tulee myös liikennesäännöt. Jos koulumatka pitenee, riskit onnettomuuksiin kasvavat. Jos koulumatka kasvaa ”liikaa”, alkavatko vanhemmat herkemmin kuljettaa lastaan kouluun, jolloin menetetään arkiliikuntaa? Yläkoulussa käytetään harvoin pyöräilykypärää, kun taas alakoulussa sen käyttö on pakollista. Pienet 10 vuotiaat tulevat samaa reittiä mopojen ja skoottereiden kanssa samalla aikataululla, sekin tuo lisää turvattomuutta. Esimerkiksi Ihalan alakoulussa, joka on lähinnä Vaisaaren yläkoulua, on aina pidetty eri aikataulua koulun alkamis- ja loppumisajan suhteen, jotta kaikki lapset eivät olisi liikenteessä samaan aikaan.  

Yksi huolen aiheeni on nykylasten liikkuminen, eikä se liity pelkästään tähän kouluverkkouudistukseen. Miten käy Raisiossa tämän jälkeen välituntiliikunnan, joka on erittäin tärkeässä asemassa lapsien liikuttajana? Alakoulussa lapset liikkuvat, lainaavat koulun varastosta välituntivälineitä, tuovat omia palloja, hyppynaruja, frisbeetä, mailoja jne. Yläkoulussa välituntisin ei tarvitse edes mennä ulos. Alakoulussa lasketaan mäkeä ja tehdään lumilinnoja, uskaltaako pienemmät tehdä niin enää sosiaalisen paineen vuoksi? Lisäksi ainakin Vaisaaren koulussa saa käyttää kännykkää välituntisin, se on tätä päivää, ymmärrän sen. Tämä toimintamalli kuitenkin passivoittaa lapsia lisää, vaikka vieressä on mahtava ulkoliikuntapaikkakin. Alakoulussa kännyköitä ei saa käyttää päivän aikana ollenkaan.

Mikäli 5.-6. luokkalaiset viedään pois alakouluista, monta asiaa muuttuu. Alakoulun välituntitoimintaa aktivoi Liikkuvan Koulun (johon kaikki Raision peruskoulut kuuluvat) välkkärit eli välituntiliikuttajat. Välkkärit koostuvat 5.-6 luokkalaisista, jotka liikuttavat 2-3 välituntia viikossa pieniä 1.-3. luokkalaisia. Heillä on sopiva auktoriteetti ja he ovat oikeanlaisia roolimalleja pienille oppilaille, 4. luokkalaiset eivät vielä tähän toimintaan pysty. Lisäksi 5.-6. luokkalaiset toimivat kummioppilaina 1.-2. luokkalaisille, auttavat heitä lukemaan opettelussa, kirjoittamisessa, käsitöissä, luistinten sitomisessa ja itse luistelussa sekä lukemattomissa muissa asioissa.

Lopuksi jään miettimään myös sitä, että katkeaako tuttu ja turvallinen oppilas – opettaja suhde aina 4. luokan jälkeen? Viimeisenä pointtinani on se, että nivelvaiheita (joita nyt on esikoulun ja 1.luokan välillä ja 6.luokan ja 7.luokan välillä) tulee tässä OHRY –mallissa olemaan tasan saman verran. Onko tämän mallin käyttöönottamisen suurin syy säästöt?

Maya –korkeakulttuuri rakennettiin 700 vuodessa, mutta tuhottiin yhdessä yössä. Toivottavasti tässä ei tapahdu samalla tavalla. Tehdään muutos, jonka lopputuloksesta kenelläkään ei oikeasti ole tietoa.      

Jarmo Rosama